Millainen lämpökamera villisian metsästykseen?

Villisian metsästykseen tarvitset lämpökameran, joka erottaa eläimen pimeältä pellolta ja ruokintapaikalta. Valitse vähintään 640 px:n kenno ja mieluiten etäisyysmittari. Laki sallii villisian metsästyksessä myös yötähtäimen ja keinovalon 10.5.2024 alkaen.

Miksi villisikaa metsästetään yöllä?

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lakimuutoksen tavoite oli tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Ministeriön mukaan sikarutto tulisi kalliiksi sikataloudelle ja voisi rajoittaa metsästystä.

Ministeriö kertoi Luonnonvarakeskuksen arvion villisikakannasta. Tammikuussa 2024 villisikoja oli hieman yli 2 000, noin tuhat vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin kanta oli suurimmillaan. Ministeriön pitkän aikavälin tavoite on puolittaa kanta.

Mitä laki sallii villisian metsästyksessä?

Metsästyslain 33 §:n 1 momentti kieltää yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet ja keinovalon. Saman pykälän 3 momentin mukaan molemmista kielloista saa poiketa villisian metsästyksessä. Momentti tuli nykyiseen muotoonsa lailla 214/2024, joka tuli voimaan 10.5.2024.

Ennen muutosta 3 momentti salli vain kiinteän keinovalon villisian ruokintapaikalla. Ministeriön mukaan pimeänäkötähtäin vaati silloin Suomen riistakeskuksen poikkeusluvan. Nyt lupaa ei tarvita.

Poikkeus koskee vain villisikaa. Jos samalla reissulla näet ketun tai supikoiran, tähtäinkielto koskee sitä. Lain pykälät ovat oppaassa Lämpötähtäin metsästyksessä – mitä laki sanoo?

Millainen lämpökamera sopii villisian metsästykseen?

Villisikaa tarkkaillaan usein pellolta tai ruokintapaikalta. Silloin tarvitset kantamaa ja tarkan kuvan. Pulsarin oppaan mukaan 640 × 480 tai 640 × 512 px:n kenno antaa tarkan kuvan tunnistamiseen pitkillä matkoilla.

Vertailun malleista tähän sopivat esimerkiksi HIKMICRO Falcon FQ35 2.0 ja Pulsar Oryx LRF XG35. Falconin havaintoetäisyys on valmistajan mukaan 1 800 m. Oryxissa on 1 500 metrin etäisyysmittari ja 12 tunnin käyttöaika.

Pellolla kantama on tärkeämpi kuin näkökenttä. Pixfra Sirius S650:n havaintoetäisyys on valmistajan mukaan 2 600 m. Lisää vaihtoehtoja on sivulla Lämpökamera metsästykseen.

Lämpökuva vai yönäkö villisian tunnistamiseen?

Lämpökamera löytää villisian helposti, mutta yksityiskohdat näkyvät heikommin. Pulsarin artikkelin mukaan moni metsästäjä valitsee yönäön, kun villisian sukupuoli pitää tunnistaa ennen laukausta. Artikkelin mukaan yönäkö tarvitsee kuitenkin jonkin verran valoa.

Monispektrilaitteessa on molemmat. Pulsarin mukaan lämpökuva paljastaa eläimen, ja digitaalikuva auttaa tunnistamaan lajin ja sukupuolen. Vertailun lämpökiikareissa on tällainen digitaalikamera, ks. Lämpökiikari.

Miten lämpökameralla arvioidaan villisian koko ja matka?

Laseretäisyysmittari kertoo matkan suoraan. Pulsarin Axion Compact -ohjeen mukaan laitteen stadiametrisessa mittarissa on valmiina villisian korkeus, 0,7 m. Kun sovitat merkit eläimen korkeuteen, laite näyttää arvion matkasta.

Arvio on karkea, koska villisikojen koko vaihtelee. Laser on varmempi, jos tarvitset tarkan matkan. Mittarilliset laitteet ovat sivulla Lämpökamera etäisyysmittarilla.

Saako haavoittunutta villisikaa jäljittää lampulla?

Saa. Metsästysasetuksen 14 §:n mukaan keinovaloa saa käyttää, kun jäljität tai lopetat haavoittunutta eläintä. Pykälä koskee kaikkia eläimiä, ei vain villisikaa.

Metsästyslain 2 §:n mukaan haavoittuneen eläimen jäljittäminen kuuluu metsästykseen. Käsilämpökameraa ei mainita asetuksen 14 §:ssä eikä lain 33 §:n luettelossa. Pulsarin mukaan lämpö näkyy sumun, savun ja kevyen kasvillisuuden läpi.

Mitä teet, jos villisika jää haavoittuneena metsään?

Metsästysasetuksen 40 §:n mukaan metsään haavoittuneena jääneestä villisiasta on ilmoitettava viipymättä lähimmälle poliisille. Sama velvollisuus koskee sutta, karhua, ahmaa ja ilvestä.

Lämpökamera auttaa etsimään eläintä pimeässä. Se ei korvaa ilmoitusta. Lämpökamera ei myöskään näe lasin läpi, joten et voi etsiä eläintä auton ikkunan takaa. Lue lisää oppaasta Lämpökameran käyttö