Miten katiska merkitään?

Katiska on kalastuslain 4 §:n mukaan seisova pyydys, kuten verkko ja rysä. Lain 48 §:n mukaan seisova pyydys merkitään niin, että muut vesillä liikkujat huomaavat sen selvästi. Merkintään tulee myös asettajan nimi ja yhteystiedot. Tarkat mitat ovat kalastusasetuksen 7–9 §:ssä.

Millainen merkki katiskaan tarvitaan?

Merkin koko riippuu siitä, missä katiska on. Kalastusasetuksen 7 § erottaa vesiliikenteen käyttämät alueet ja alueet, joilla pyydys ei ilmeisesti haittaa liikennettä.

Paikka	Merkki	Vähimmäismitat
Vesiliikenteen käyttämä alue	lippusalko ja neliön muotoinen lippu	salko 1,2 m vedestä, lippu 20 × 20 cm, heijastin 2 cm
Alue, jolla pyydys ei haittaa liikennettä	koho	15 cm vedenpinnan yläpuolelle
Alue, jolla pyydys ei haittaa liikennettä	lippusalko ja lippu	salko 40 cm vedestä, lipun lyhyin sivu 15 cm
Jää	merkkisalko, ei valkoinen	1,2 m jään pinnasta

Taulukko perustuu kalastusasetuksen 7 §:ään Finlexissä 26.10.2026.

Milloin salkoon tarvitaan kaksi lippua?

Matalassa vedessä merkki on tiukempi. Asetuksen 7 §:n mukaan kaksi päällekkäistä lippua tarvitaan, kun pyydys on vesiliikenteen alueella ja jokin sen osa on alle 1,5 metrin päässä pinnasta. Molempien lippujen pitää täyttää 20 × 20 cm:n vaatimus.

Tavallinen katiska on 40–60 cm korkea. Jos lasket sen vesiliikenteen alueella alle kahden metrin syvyyteen, tarkista siis pinnan etäisyys.

Mitä katiskaan pitää kirjoittaa?

Kalastuslain 48 §:n mukaan katiskaan merkitään asettajan nimi ja yhteystiedot. Ne pitää nähdä ilman, että pyydystä nostetaan vedestä. Asetuksen 9 §:n mukaan tiedot kiinnitetään uloimman pään kohoon, lippusaloon tai merkkisaloon.

Metsähallitus luopui muovisista pyydysmerkeistä vuonna 2020. Sen mukaan pyydysluvan ostajan riittää merkitä pyydykseen nimensä ja puhelinnumeronsa. Metsähallitus muistuttaa, että yhteystiedot pitää olla näkyvissä myös yleisillä vesialueilla.

Mikä on kalastusoikeuden osoittava merkki?

Osa vesialueen omistajista käyttää omaa merkkijärjestelmää. Silloin katiskaan kiinnitetään nimen lisäksi merkki, joka osoittaa kalastusoikeuden. Kalastuslain 48 §:n mukaan merkkiä ei tarvita alueilla, joilla omistaja ei ole ottanut järjestelmää käyttöön.

Merkillä on väliä. Kalastuslain mukaan osakas tai vesialueen omistaja saa tarkastaa, onko pyydyksessä kalastusoikeuden osoittava merkki. Jos merkki puuttuu, hän voi ottaa pyydyksen ja saaliin talteen. Edellytys on, ettei omistajaa tavoiteta tai hän ei poista pyydystä kehotuksesta huolimatta.

Kysy siis luvan myyjältä, tarvitaanko merkki. Lupa-asiat on selitetty oppaassa katiska lupa.

Millainen köysi ja koho kelpaavat?

Asetuksen 7 §:n mukaan kohon tai lippusalon köyden pitää olla uppoava tai siinä pitää olla paino. Koho ei saa olla läpinäkyvää materiaalia.

Vesiliikenteen alueen lippusalossa pitää olla heijastin. Sen pitää näkyä kaikkiin suuntiin ja olla vähintään 2 cm korkea.

Pitääkö pitkä merta merkitä molemmista päistä?

Pitää, jos pyydys on yli 10 metriä pitkä. Asetuksen 8 § koskee myös useaa yhteen liitettyä pyydystä. Esimerkiksi 8,5 metrin Aapo Kalatupa jää rajan alle yksinään. Jos liität kaksi Kalatupaa peräkkäin, merkitse molemmat päät.

Miten katiska merkitään jäällä?

Kun kalastat jäältä, käytä merkkisalkoa. Asetuksen 7 §:n mukaan salon pitää ulottua vähintään 1,2 metriä jään pinnasta, eikä se saa olla valkoinen. Myös kalastusta varten tehdyt yli 40 cm:n avannot merkitään samalla tavalla. Talvikalastuksesta kerrotaan lisää sivulla katiska talvella.

Mitä muuta laki sanoo katiskan asettamisesta?

Kalastuslain 48 §:n mukaan pyydystä ei saa asettaa niin, että sen nielu on auki veden pinnan yläpuolella. Pyydystä ei myöskään saa säilyttää niin, että se aiheuttaa vaaraa riistalle tai muille eläimille.

Weke neuvoo sulkemaan nielun luukun, kun katiska on varastossa. Weken mukaan auki jätetty katiska pyytää muuten lintuja ja pikkunisäkkäitä.

Lain mukaan merkintävälineitä ei saa jättää veteen ilman pyydystä. Poikkeus on jäältä kalastaminen. Nosta siis koho ja köysi pois, kun lopetat kauden. Sopivat katiskat löydät sivulta paras katiska.