Saako jokamiehenoikeudella telttailla mihin tahansa?
Päivitetty 26.10.2026
Jokamiehenoikeudella eli jokaisenoikeudella saat yöpyä teltassa tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Maanomistajan lupaa ei tarvita. Et saa häiritä kotirauhaa, joten älä pystytä telttaa liian lähelle asumuksia. Kansallispuistoissa leiriydytään vain merkityillä paikoilla, ja avotuleen tarvitset aina luvan.

Saat yöpyä teltassa tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Näin kertovat ympäristöministeriö ja Metsähallitus. Maanomistajan lupaa ei tarvita, mutta et saa häiritä kotirauhaa.
Mitä jokamiehenoikeus sallii telttailijalle?
Viranomaiset käyttävät nykyään sanaa jokaisenoikeudet. Ympäristöministeriön mukaan saat oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla saat liikkua. Telttailua ei mainita erikseen, mutta teltassa yövytään.
Metsähallituksen mukaan jokaisenoikeuksien käyttöön ei tarvita maanomistajan lupaa. Rajoituksia on kuitenkin pihapiireissä, pelloilla ja suojelualueilla.
Mitä telttaillessa ei saa tehdä?
Ympäristöministeriö ja Metsähallitus luettelevat asiat, joita jokaisenoikeus ei salli:
- häiritä kotirauhaa leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
- kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
- tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa
- roskata
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
- häiritä eläimiä
Vie siis roskat mukanasi, äläkä katko oksia tai puita teltan alle tai nuotioon.
Metsähallituksen luettelossa on lisäksi kohtia, jotka koskevat leiripaikkaa. Et saa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, sammalta tai jäkälää. Et saa häiritä lintujen pesiä tai poikasia etkä haitata maanomistajan maankäyttöä.
Jos koira on mukana, pidä se kytkettynä 1.3.–19.8. Metsähallituksen mukaan koiraa ei saa myöskään pitää vapaana toisen alueella, taajamassa tai kuntopolulla.
Kuinka kauas pihapiiristä teltta pitää pystyttää?
Tarkkaa metrimäärää ei ole. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen sivuilla sanotaan vain, ettei kotirauhaa saa häiritä leiriytymällä liian lähelle asumuksia. Emme löytäneet viranomaisen sivuilta tarkempaa etäisyyttä.
Valitse siis paikka riittävän kaukaa asutuksesta. Jos epäilet, kysy lupa maanomistajalta. Pihamailla et saa edes kulkea.
Kuinka monta yötä samassa paikassa saa olla?
Viranomaiset eivät anna yöpymisille päivärajaa. Ympäristöministeriön sivulla oikeutta rajaa vain sana tilapäisesti. Jos aiot viipyä pidempään, kysy lupa maanomistajalta.
Retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa on usein valmiita telttapaikkoja. Metsähallituksen mukaan monilla retkeilyalueilla on tulentekopaikkoja ja telttailualueita.
Saako kansallispuistossa leiriytyä?
Saa, mutta vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsähallituksen mukaan jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kansallispuistoissa. Niissä saa leiriytyä vain merkityillä telttapaikoilla.
Muilla suojelualueilla leiriytymistä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää. Joillakin pienemmillä suojelualueilla, kuten vanhojen metsien ja lehtojen suojelualueilla, leiriytyminen on kielletty. Soidensuojelualueilla saa Metsähallituksen mukaan liikkua ja leiriytyä vapaasti.
Tiukimmin suojelluilla alueilla eli luonnonpuistoissa ja hylkeidensuojelualueilla saa Metsähallituksen mukaan liikkua vain sen luvalla. Kevon ja Sompion luonnonpuistoissa saa poikkeuksellisesti leiriytyä osoitetuilla paikoilla. Jos luonnonpuiston läpi kulkee retkeilyreitti, reitiltä ei saa poiketa.
Tarkista kohteen omat säännöt ennen retkeä. Metsähallitus neuvoo katsomaan kohteen ohjeet ja säännöt -sivun Luontoon.fi-palvelusta.
Saako jokamiehenoikeudella tehdä nuotion?
Ei saa. Metsähallituksen mukaan avotulen tekeminen ei ole jokaisenoikeus, vaan siihen tarvitaan aina lupa. Yksityisellä maalla lupa kysytään maanomistajalta. Myös risukeitin on avotuli ja vaatii luvan.
Valtion mailla Metsähallitus on antanut yleisen luvan tulentekoon Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Poikkeuksena ovat monet suojelu- ja erämaa-alueet. Muualla valtion mailla tulen saa tehdä vain virallisilla tulentekopaikoilla tuodulla polttopuulla.
Suojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, tulta saa Metsähallituksen retkietiketin mukaan tehdä pääsääntöisesti vain huolletuilla ja merkityillä tulentekopaikoilla.
Mitä maastopalovaroitus tarkoittaa telttailijalle?
Maastopalovaroituksen aikana avotulen sytyttäminen on kielletty. Metsähallituksen mukaan kielto koskee myös virallisia tulentekopaikkoja. Hormilliset, maasta eristetyt ja katetut tulisijat sekä tupien tulisijat ovat sallittuja, ellei paikalla ole erillistä kieltoa.
Sprii- ja kaasukeittimet eivät ole avotulia, joten niitä saa Metsähallituksen mukaan käyttää myös varoituksen aikana. Risukeitintä ei saa käyttää kipinävaaran takia. Lue lisää oppaasta retkikeitin ja metsäpalovaroitus.
Kun leiripaikka on valittu, katso ohjeet oppaasta teltan pystytys. Kevyet retkiteltat on vertailtu sivulla vaellusteltta.
Saako teltassa käyttää retkikeitintä?
Ei saa. Tukesin mukaan ulkokäyttöön tehtyjä retkikeittimiä ei saa koskaan käyttää suljetuissa tiloissa. Teltassa niistä aiheutuu aina vakavan tulipalon ja häkämyrkytyksen vaara. Tukesin mukaan myöskään liikuteltavaa kaasulämmitintä ei saa käyttää tilassa, jossa nukutaan.
Keitä siis ruoka teltan ulkopuolella. Lisää tietoa on oppaassa retkikeitin teltassa.
Lähteet
- Ympäristöministeriö – Jokaisenoikeudet
- Metsähallitus, Luontoon.fi – Jokaisenoikeudet
- Metsähallitus, Luontoon.fi – Jokaisenoikeudet (lajit ja suojelualueet)
- Metsähallitus, Luontoon.fi – Retkietiketti
- Metsähallitus, Luontoon.fi – Pieni opas turvalliseen tulentekoon retkellä
- Metsähallitus, Luontoon.fi – Retkeilyalueet
- Tukes – Kaasulaitteet

